Kielet/Languages

 

Älä turhia lorota! Vastuullinen vedenkäyttö säästää rahaa ja luontoa

kuvassa vesipisara kohtaa vedenpinnan


Setlementtiasunnoilla pyörii touko-kesäkuussa 2022 Vesiviksu-vedensäästökampanja.

Asukkaamme mm. saavat asukassovelluksen kautta faktaa ja vinkkejä vedensäästöön. Eräällä talollamme pilotoidaan kiinteistön reaaliaikaisten vedenkulutustietojen välittämistä asukkaille sovelluksen kautta. Luvut tulevat Smartvattenin järjestelmän kautta.

Mistä on kysymys?

Suomalainen kuluttaa vettä keskimäärin 120 litraa vuorokaudessa. Määrä vastaa siis kahtatoista täyttä ämpärillistä. Mihin vesi sitten kuluu? Suurimman osan, 40–50 prosenttia, päivittäin käyttämästämme vedestä kuluu hygienian hoitoon, eli esimerkiksi suihkussa käyntiin sekä käsien ja kasvojen pesuun. Vettä kuluu paljon myös WC:ssä, keittiössä ja pyykinpesussa. On kuitenkin hyvä muistaa, että 120 litraa vuorokaudessa on keskiarvo ja vaihtelu suurta.

Jäitkö suihkuun haaveksimaan?

Jokainen meistä voikin vaikuttaa henkilökohtaiseen vedenkulutukseensa erityisesti suihkutottumustensa kautta. Normien mukainen suihkupää kuluttaa täydellä virtaamalla 12 litraa vettä minuutissa.

Jos siis aamusuihkussa hurahtaa 10 minuuttia, jo pelkkä suihkussa käytetty vesimäärä vastaa suurin piirtein keskimääräistä vuorokausikulutusta. Tällöin kokonaiskulutus päätynee noin kaksinkertaiselle tasolle keskimääräiseen verrattuna.

Kylmää vai lämmintä?

Kustannusten ja energiankulutuksen näkökulmasta vedenkäytössä ei kuitenkaan kannata tarkastella pelkästään määrää, vaan myös käytetyn veden lämpötilalla on suuri merkitys. Hanasta ulos tuleva käyttövesi saadaan sekoittamalla sopivassa suhteessa suoraan vesijohdosta saatavaa kylmää vettä sekä kiinteistössä lämmitettyä vettä. Lämmityksestä johtuen lämpimän veden kustannus on selvästi kylmää vettä korkeampi. Kylmä vesi jätevesimaksuineen maksaa kerrostalossa nykyisin tyypillisesti 3–4 €/m3.

Veden lämmityksen kustannukset ovat tähän päälle kaukolämmitteisessä kiinteistössä keskimäärin hieman alle 3 €/m3. Edellä mainittuja lukuja soveltaen, kaukolämmitteisessä kiinteistössä suihkuminuutti aiheuttaa noin 7 sentin kustannukset. Nelihenkisessä perheessä jokaisen perheenjäsenen 10 minuutin päivittäinen suihku aiheuttaa siis vuodessa kustannuksia runsaat 1 000 €.

Suihkuajan lyhentämisen lisäksi suihkun vedenkulutusta voi pienentää laittamalla suihkun kiinni pesuaineiden levittämisen ajaksi. Muita kotitalouden suuria vesijuoppoja ovat erityisesti rikkinäiset vesikalusteet. Vuotava hana tai pönttö voi aiheuttaa vuodessa jopa tuhansien eurojen lisäyksen vesilaskuun.

5 helppoa tapaa säästää vettä

1. Seuraa suihkussa käynnin kestoa. Lämpimässä suihkussa aika kulkee siivillä ja moni saattaa yllättyä, kuinka paljon aikaa suihkussa oikeasti kuluukaan. Ota kellolla aikaa kauanko suihkussa kului ja aseta seuraavalle kerralle uusi tavoiteaika. Voit myös asettaa ajastimen soittamaan, kun on aika lopettaa.

2. Vältä turhaa juoksutusta. Sulje suihku, kun levität shampoota tai saippuaa. Sulje myös hana hampaidenpesun ajaksi.

3. Huomioi vuodot. Ilmoita vuotavista hanoista, pöntöistä ja muista vesikalusteista kiinteistöhuollolle. Pienistäkin vuodoista voi tulla suuri lasku, jos ne vuotavat pitkään.

4. Pese astiat tehokkaasti. Nykyaikaiset astianpesukoneet kuluttavat selvästi vähemmän vettä ja energiaa kuin käsinpesu. Suosi siis konepesua ja pese vain täysiä koneellisia. Jos kuitenkin peset astiat käsin, älä pese ja huuhtele niitä juoksevan veden alla.

5. Pese myös pyykit tehokkaasti. Uudet pyykinpesukoneet kuluttavat selvästi vähemmän vettä ja energiaa kuin vanhat vastaavat. Suosi siis uusia koneita ja pese niilläkin vain täysiä koneellisia. Yleisissä pesutuvissa yksittäisellä käyttäjällä on vähän vaikutusmahdollisuuksia pesukonevalintaan, mutta myös niissä täysillä koneellisilla on mahdollista säästää vettä.

Teksti: Alueellinen energianeuvonta, Ramboll